Mustikkakakku

Tein viikonloppuna vähän erilaista mustikkakakkua. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, ja ehkäpä myös aavistuksen terveellisempi herkku, tässä voi ja kerma nimittäin korvataan kasvisöljyllä ja jugurtilla. Ilman sokeria ei silti pärjää. Valmis kakku vielä sivellään sitruuna-sokeri-vedellä, joten lopputulos on herkullisen kostea. Alkuperäinen ohje löytyy Smitten Kitchen-blogista, mutta laitan sen tuohon alle suomeksi ja niillä mittakonversioilla, joita itse käytin.

Mustikkakakku 

Mustikkasitruunakakku (jugurtti- ja öljypohjainen)

3,5 dl + 1 rkl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa (ripottelin vielä vähemmän)

2,5 dl jugurttia (esimerkiksi Juustoportin turkkilaista)

2,5 dl + 1 rkl sokeria

3 munaa

2 tl sitruunan raastettua kuorta

1/2 tl vaniljasokeria

1,25 dl kasvisöljyä (käytin kylmäpuristettua kookosöljyä)

2,5 dl mustikoita

0,75 dl sitruunamehua

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja korppujauhota sopiva vuoka.

Sekoita yhdessä kulhossa 3,5 dl vehnäjauhoja, leivinjauhe ja suola. Toisessa kulhossa vatkaa yhteen jugurtti, 2,5 dl sokeria, kananmunat, sitruunankuori, vanilja ja öljy. Jos käytät kylmäpuristettua kookosöljyä, niin sulata öljy ensin vesihauteessa. Sekoita varovasti kuivat aineet ja nesteet yhteen. Sekoita mustikoihin 1 rkl vehnäjauhoja ja kääntele mustikat varovaisesti taikinan joukkoon.

Anna kakun kypsyä uunissa n. 50 min - 1 tunti, kunnes testitikkuun ei jää taikinaa.

Sillä aikaa keittele pikkukattilassa sitruunamehu ja 1 rkl sokeria (onnistunee myös mikrossa), kunnes sokeri sulaa. Kun kakku on kypsä, anna sen jäähtyä kymmenisen minuuttia ennen kumoamista. Sivele jäähtynyt kakku sitruuna-sokeriseoksella. Anna jäähtyä kokonaan ja nauti.

Kookosöljyn maku sopi täydellisesti yhteen mustikoiden ja sitruunan kanssa, suosittelen kokeilemaan!

Ruusukaaliquiche ja raakasuklaata

Nam nam, ruusukaalia - vai mitä? ;) Itse olen ihastunut tuohon makuun, mutta ruusukaalista tulee aina mieleen myös Helsingin kaupunginvaltuuston lämminhenkinen keskustelu Kasvisruoka-päivästä ja erään herran puheenvuoro ruusukaalista...

Tämän verran meillä syntyi satoa ruusukaaliquicheen. Lajikkeena Hyötyskasviyhdistyksen Darkmar. Edelleen näyttävät virkeiltä pakkasöistä huolimatta. Epäilen että muurahaiset olisivat vioittaneet satoa, muutama musta kaveri nimittäin kömpi unisen näköisenä lehdistä esiin ja osassa nupuista oli reikiä ja mustia täpliä.

Piirakasta tuli hyvää Lunni leipoo-blogin ohjeella. Juustona kannattaa kyllä olla jotain vahvemman makuista. Meillä oli vain Turunmaata jääkaapissa, mikä oli liian miedon makuista. Hyvin maistui kuitenkin, kuten kuvasta näkyy.

Lisäksi herkuteltiin raakasuklaalla. Se on niin helppoa ja nopeaa tehdä kun tekee mieli jotain makeaa, eikä jaksa edes kauppaan lähteä. Omaan perussettiin tulee vesihauteessa sulatettua kaakaovoita (tai kookosöljyä), ja siihen lisättyä raakakaakaojauhetta (tai tavallista), agave-siirappia (voi korvata hunajalla), toco-jauhetta (mystisen kuuloista riisinlesejauhetta, mutta kuulemma täynnä antidoksidantteja) ja kuivattuja marjoja/rusinoita sekä pähkinöitä. Eli taas tätä raakaruokahömppää, mutta oikein maistuvaa. Ainekset sekoittaa viidessä minuutissa ja suklaa kovettuu pakastimessa muutamassa minuutissa ja sitten pääsee jo herkuttelemaan. Eli nopeammin kuin käy kioskilla. :) Joululahjavinkkinä raakasuklaan valmistuspaketti on aika kiva ja sisältää kaiken tarpeellisen. Niitä saa esimerkiksi netistä Hyvinvoinnin tavaratalosta (blogimme yhteistyökumppani).

Olen yleensä tehnyt raakasuklaan Aalto-jääpalamuottiin. Annospalat ovat siten suoraan tarjoilukelpoisia vaikka juhlapöytään. Nyt tein muovilautaselle, josta pääsee lohkomaan pieniä (tai isompia) paloja ja ihastuin kyllä pintaan muodostuneisiin pyörrekuvioihin.

Pitäisi keksiä teille jotain puutarha-aiheista juttua, mutta viime aikoina on tullut viihdyttyä enemmän keittiön puolella kuin ulkona...

Kekkilän vihervaja kesämökkinä

Oletteko jo nähneet nämä kuvat? Käykää ihmeessä katsomassa, upeaa!

Syklaamin kastelu on vaikeaa

Monet puutarhablogit ovat kaivaneet esiin kevään ja kesän pihakuvia marraskuun alun piristykseksi. Kuvattavaa ei ulkona näinä päivinä ole paljoa. Meillä satoi kaatamalla iltaan asti, välillä aurinko pilkotti, mutta sade ja tuuli olivat silti kovia. Kävin pihalla sen verran, että kylvin muutamia perennoja kukkapenkkiin. Keväällä pitää sitten taas muistella, mikä on rikkaruoho ja mikä ei... Mutta ehkä tosiaan pitäisi kaivaa niitä kesäkuvia lumen tuloa odotellessa.

Mutta kuva ihan näiltä päiviltä: kaksi syklaamia, joiden kastelussa olen selvästi onnistunut puolittain. Toinen taisi saada hieman liikaa vettä, toinen onneksi kukkii kauniisti. Tällaista tämä on. :)

Satoa lokakuussa

Tällaisen sadon keräsin vielä sunnuntaina, kun tyhjensin kasvikaapin. Aika siistiä, satoa vielä lokakuussa. :)

Lokakuun lämpöä

Lokakuun lämpöä on nautittu tänään ja ensi viikkokin näyttää lupaavalta. Kiirehdinkö turhaan tomaatintaimet ulkoa kompostiin? ;) Chilit ainakin kypsyvät vielä mainiosti kasvikaapissa ja odottelen että munakoiso avaisi edes yhden kukan valokuvausta varten. Munakoisoa en taida edes yrittää ensi vuonna. Se on ollut petymys joka vuosi ja nyt on tosiaan koko kesän kasvatuksen tuloksena yksi nuppu. Ja tämä on tosiaan tähän astisista ennätys.

Onneksi on sentään ilon aiheitakin, kuten ruusukaali. Nämähän alkavat näyttää lupaavilta! Katkoin latvat muutama viikko sitten, ja nyt on pieniä 'ruusunnuppuja' tulossa kuuteen taimeen. Ruusukaalin maustahan voi olla montaa mieltä, mutta minä tykkään ja kaupasta näitä ei tule ikinä ostettua. Haaveilen jo tästä ruusukaaliquichestä...

Ruusukaali

Meidän kivikovalta kasvimaalta selvisi myös yksi ehjä mustajuuri, pupu oli tosin popsinut jo varren. Tästähän saisi jo minisopan.

Mustajuuri

Kyssäkaaleja tuli myös kokonainen yksi kappale. Kehtaako näitä kuvia edes esittää? Ei voi kyllä syyttää kuin itseään, vähän laiskalla kastelulla oli osa kasvimaasta...

Kyssäkaali

Ja onneksi en katkonut vielä kaikkia maissin varsia, niistä nimittäin löytyi yhteensä kymmeniä leppäkerttuja! Jos viihtyvät tuolla talvehtimassa, ainakin on sopivia koloja, niin annan ehdottomasti olla paikallaan kevääseen asti. Ei tarvita mitään hienoa erillistä hyönteishotellia.

Leppikset

Parsakaali kasvoi loppujen lopuksi puolitoista metriseksi ja kasvatti tuollaisia ohuita palkoja. En jäänyt odottelemaan kasvaako palkoihin siemenet, vaan tänään pantiin kasvimaa vauhdilla talvikuntoon, paitsi ruusukaalirivin osalta. Eli tuotiin kompostista multaa, vähän käänneltiin, ja peitettiin lehtikatteella. Kyllä siitä hyvä tulee!

Parsakaali

Tomaattisatoa

Päivittäin kypsyy edelleen kourallinen tomaatteja ihan seinustalla ilman erillistä suojaa. Edes öiksi emme ole levittäneet harsosuojusta ja silti nuo jaksavat. Nyt ilmatieteenlaitos povaa öitä nollan tuntumaan loppuviikoksi, joten ehkä siinä vaiheessa pitää luovuttaa ja kärrätä loput joko tunkioon tai sitten tuoda kuistille kypsymään.

Nuo miniminitomaatit ovat lajiketta Hundreds&Thousands, joka on luonnostaan pienikokoinen. Muutoinkin meillä oli vain kirsikkatomaatteja viljelyssä. Ovatkohan nuo halkeamat hieman isommissa kylmien ilmojen aikaansaannosta?

Mitä te muut olette muuten tehneet kurpitsan varsille ja lehdille? Niitä on aivan valtavasti ja mietin pitäisikö niiden yli ajaa ruohonleikkurilla ennen kuin vie maatumaan?