Kesän viimeiset

Nimittäin leikkokukat omasta puutarhasta. Pian alkaa lepovaihe ulkona ja suunnitteluvaihe sisätiloissa. Hetken saa kuitenkin nauttia vielä upeista syksyn väreistä ja syyspäivistä.

Mustilassa

Kävimme kesälomareissulla myös Mustilan arboretumissa. Mustilassa on taimipäivä ensi lauantaina 23.8. vinkkinä kaikille lähistöllä asuville ja ohi kulkeville. Tai voisihan tuonne reissun erikseenkin suunnitella... Luvassa nimittäin erikoisuuksia niin perennoista, kuin puista ja pensaistakin, sekä luentoja ja opastettuja kierroksia. Mustilan sivuilta löytyy päivän aikataulu ja lisää tietoa.

Mielestäni allaoleva kuva kuvaa parhaiten Mustilan havumetsiköiden tunnelmaa, enpä ole juuri vastaavissa ollut. Kiersimme noin 2,5 kilometrin lenkin lastenvaunujen kanssa helteisenä päivänä. Vaunut suosittelen kyllä jättämään kotiin. Metsiköissä oli kuitenkin ihanan vilpoista ja rauhallista, aukeammissa kohdissa taas paahtavan kuuma.

Mustilassa

Suomen vanhimmat Douglas-kuuset ja hauskat kävyt, joihin intiaanilegendan mukaan on jäänyt hiiri jumiin. Vain kädet ja jalat pilkistävät ulos. ;)

Douglas-kuuset

Metsäkirkko oli rakennettu aivan äskettäin, olisiko valmistunut viime kesänä? Kaunis ja tunnelmallinen paikka.

Metsäkirkko

Havupuista ei helteessä oikein sanut kauniita kuvia, kun valoa oli jo melkein liikaa. Polku oli hyvin opastettua ja puut oli selkeästi merkattu.

Alppiruusut eivät tähän aikaan vuodesta olleet parhaimmillaan. Voi vain kuvitella miten loisteliasta alppiruusutarhassa on keväällä kukinnan aikaan.

Alppiruusut

Puistokahvilassa olimme ainoat asiakkaat ja nautimme herkulliset palat toscakakkua ja mustikkapiirasta. Kahvila oli siisti ja tunnelmallinen, myös hauskat maalatut ikkunat kiinnittivät huomion.

Puistokahvila

Ei olisi pitänyt kurkistaa taimipuolelle, himo heräteostoksiin heräsi heti. Kotiinviemiseksi valitsin seljapihlajan ja japaninruusukvittenin. Molemmat ovat nyt paikoillaan puutarhassamme ja odotan innolla, miten selviävät. Kotona nimittäin pupu(?) oli käynyt poissaollessamme järsimässä muun muassa karviaisen versoja.

Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa. Mustila tunnetaan erityisesti eksoottisista havupuumetsiköistään sekä kesäkuussa kukkivista sadoista alppiruusuista ja atsaleoista. Arboretum myös myy kylmänkestävien puiden ja pensaiden siemeniä ja pikkutaimia. (http://www.mustila.fi/)

Kannattaako puutarha jättää kolmeksi viikoksi?

En suosittele jättämään puutarhaa kolmeksi viikoksi pärjäilemään yksikseen näillä keleillä... Kasvimaasta ja kukkapenkistä ovat jäljellä lähinnä persilja, maksaruohot, samettikukka Lemon Gem ja kiitos pienoisen kasteluavun myös tomaatit ja uuteen kukoistukseen lähdössä oleva orvokkiruukku.

Huh! Kannattaako kasvimaata edes pitää jos joka vuosi on parhaaseen aikaan muutaman viikon poissa? Mitkä teillä muilla ovat olleet sitkeimpiä lajeja?

Sapokka

Onpas lämmin ilma. Mitenköhän kasvit pärjäävät kotosalla? Me olemme nimittäin olleet reissussa hellettä pitelemässä. Muun muassa Kotkan Sapokassa, joka on yksi upeimpia julkisia puutarhoja Suomessa. 

Helteiset terveiset Kotkasta!

Joukkorahoitus Hookie-amppeliruukun valmistukseen

Törmäsinpä tänään hauskaan uutiseen! Nyt me voimme nimittäin kaikki alkaa sijoittajiksi ja tukea Plastexin innovoiman Hookie-amppeliruukun valmistusta. 30 euron tukisummaa vastaan saa kolme ruukkua, mikäli kampanja toteutuu. Osallistua voit täällä. Tämä ei ole maksettu mainos, muutoin kuin että meiltä ei montaa kilometria Plastexin tehtaalle ole. :)

Minä kävin jo osallistumassa, kyllähän tuollaiselle setille aina paikka löytyy!

Amppelin idea on kätevä, yksi amppeli mahdollistaa muiden kiinnityksen ilman erillisiä ripustusmekanismeja, ruukut roikkuvat toisistaan. Hookien on suunnitellut Plastexille teollinen muotoilija Niko Laukkarinen.

Luonnonkukkia

Olen hirveän huono luonnonkukkien nimissä, tunnistaako joku näitä? Tämä sininen kukkii mökkirannassa aivan rannan tuntumassa. Kasvion perusteella nimeäisin luhtavuohennokaksi, onkohan oikein?

Tunnistettu: Luhtavuohennokka

Tämä toinen on varmaankin jokin putki, mutta mikä? Vaaleanpunainen kukka on nätti.

Tunnistettu: Rohtovirmajuuri eli valeriaana

Maariankämmekkä ilmestyy satunnaisiin paikkoihin mökkimme lähistöllä. Tämä on nyt siististi säästetty autopaikalla, ruohonleikkuri kiersi sen. Omasta mielestäni maariankämmekkä on yksi kauneimmista luonnonkukista.

Maariankämmekkä

Tätäkään pientä kukkijaa en tunne. Tätä on kyllä kotipihassakin. Kuvaan on hienosti ikuistettu myös höttiäinen. :)

Tunnistettu: rohtotädyke

Pionit ja muut kesäkuun lopun kukkijat

Voi harmi millainen sää sattui Avoimet puutarhat -teemapäivälle! Itse kävin vain yhdessä puutarhassa vierailulla, sen verran oli kolea sää. Visiitistä kuvia myöhemmin, nyt tarvitaan sadepäivän piristykseksi aurinkoisempia kuvia. Nämä otettu meiltä eilen, jolloin oli upea auringonpaiste koko päivän. Olisi saanyt jatkua tänään.

Duchesse de Nemours -pioni

Duchesse de Nemours kukkii runsaasti ja nuppuja on paljon. Reine Hortsensessa on yksi nuppu, viime vuonna ei kukkinut ollenkaan.

Reine Hortense -pioni

Karvasinilatva avasi ensimmäiset nuppunsa tällä viikolla.

Karvasinilatva

Siemenistä kasvattamani palavarakkaus kukkii vihdoin. Upea ilta-auringon valossa.

Palavarakkaus

 Orvokkiruukkukin on illalla parhaimmillaan.

Orvokit

Toivotaan parempia puutarhakelejä ensi viikoksi.

Kesäkuun kujeita

Millainenkohan ilma on ensi viikolla? Nyt ollaan saatu nauttia vuoroin helteistä ja vuoroin hytistä kymmenen asteen lukemissa. Jälkimmäinen tietysti juuri silloin, kun päätimme pitää pihakirppiksen! Viikon sadepäivät sattuivat kyllä sopivasti. Teki hyvää käydä läpi epämääräisiä tavaralaatikoita komeroista ja plokata turhia tavaroita kierrätettäväksi.

Puutarhassa oli muutoinkin aktiiviviikko. Istutimme kaksi kummitädiltä saatua karviaista. Nyt on tullut sen verran vettä, että eivät ole ainakaan päässee kuivumaan.

Juhannusruusu on ahkeroinut kukkimalla runsaammin kuin koskaan ennen. Iltaisin tuoksu on aivan huumaava.

Yksi kukkapenkki on saanut uudet reunakivet ja muutoinkin siistimistä osakseen. Tuossa on kuunliljaa, kurjenmiekkaa, keijunkukkaa, kulleroa, sekä talvehtinut laventeli. Kuunliljoja jaoin samalla reunuskasviksi. Kivet on laduttu sopivan villisti ja suurpiirteisesti meidän puutarhan tyyliin. :)

Kiirettä

Huh - kiirettä pitää! Nurmikon 'ehdimme' leikata vasta eilen ensi kertaa ja voitte uskoa, että alkoi olla viime hetket ennen kuin se olisi pitänyt niittää ennen leikkuuta.

Upeat ilma toivat mukanaan tämän kiireen, hetkeäkään ei malttaisi olla paikoillaan. Yhtäkkiä pitää ehtiä rannalle kastamaan varpaat, torille syömään jätskiä ja mattopyykille. Samaan aikaan taimia roudataan joka päivä totuttelemaan ulkoilmaan, pestään pyykkiä urakalla kun ne taas vihdoin kuivuvat ulkosalla, kastellaan kasvimaata ja kukkamaalle siirrettyjä taimia. Lisäksi pitää ehtiä ihastella puutarhaa, joka on niin upean vehreä tällä hetkellä, ja tuoksutella omenankukkia.

Olemme myös viimeisen viikon sisään nautiskelleet ruohosipulipestoa (ohje) ja lipstikkakeittoa (ohje). Suosittelen kokeilemaan molempia, varsinkin tuo lipstikkakeitto oli positiivinen yllätys. Lipstikan maku on kuivattuna niin voimakas, että hieman epäilytti laittaa keittoon 2 desiä lehtiä. Tuoreina ja näin alkukesästä taitavat kuitenkin olla miedompia, ja keitossa oli hienostunut maku. Veteli täysin vertoja parsakeitolle. Tänään vuorossa olivat falafelit, joihin niin ikään kävin napsimassa yrtit omasta maasta, lehtipersiljaa, korianteria ja minttua. Ihanin aika vuodesta!

Rinneprojektin toteutus

Projekti aloitettu, tehty, ja suoritettu! Taas kerran kannatti kertoa täällä blogissa pihan ongelmakohdista. Sain nimittäin niin hyvät ja perusteelliset vinkit, että meidän rinneprojekti selätettiin jo pääsiäisenä. Ainoastaan pikkuviimeistely uupuu edelleen, haketta tarvittaisiin nimittäin lisää. Kiitos Laura erityisesti sinulle vinkeistä!

Ensimmäinen etappi oli hakea 25 kappaletta keijuangervon taimia Taimi-Teutarilta. Teutarilla on aina ilo asioida, siellä ovat paikat niin hyvässä järjestyksessä ja taimet hyvälaatuisia. Myös meidän kirsikkapuut on aikoinaan haettu Teutarin taimitarhalta, ja ovat selvinneet hyvin jo kolmesta talvesta.

Keijuangervot

Ruusunrevohka sai myös mennä. Sen ylöskaivamisessa taisi olla raskain homma.

Rankkoja hommia

Leikkasimme ensin pensaan alas ja sitten juurakko kaivettiin ylös. Samalla nousi muutama kukkasipuli ja viereinen punalehtiruusu, jonka tosin istutimme takaisin lähes entiselle paikalleen.

Ruususta eroon

Ruusun tilalle istutimme korallikanukan. Korallikanukasta olen haaveillut jo pidempään, punaiset varret tulevat näyttämään upealta talvella lumen keskellä. Keijuangervot istutimme kahteen riviin 'siksakkiin'. Jaksoimme kerrankin virittää kohdistuslangat, mutta silti rivit alkoivat loppua kohden hieman harhailla. Rinne oli korkeudeltaan maata myöden mitattuna noin puolitoista metriä ja kymmenen metriä pitkä. 25 taimea tulivat siis kahteen riviin noin 80 sentin välein. Rinteen molempiin päihin tuli kaksi taimea rinnakkain, muutoin taimet risteilevät siksak-kuviossa.

Korallikanukka rinteen päässä

Lauran vinkistä angervon taimien ympärille tuli istutuksen jälkeen märkää sanomalehteä 10 sivun kerros ja sen päälle kuorikekate. Omista omenapuun oksista riitti haketta vain muutama metri, naapureista kerättiin vähän lisää. Rikkaruohot maatuvat aikanaan sanomalehtien alla, eivätkä häiritse angervojen kasvua. Sanomalehti puolestaan maatuu muutamassa vuodessa, jonka aikana allaolveat rikkaruohot luovuttavat. Ja rinne näyttää siistiltä!

Rinneprojekti puolessa välissä

Istutuskuopat kalkitsimme kunnolla ja kastelimme. Laura ohjeisti 3 ämpärillistä per istutuskuoppa, mutta maa oli vielä niin kevätmärkää, että kastelimme 10-15 litraa per kuoppa.

Taimet näyttävät voivan hyvin ja niihin ovat jo lehdet tulossa.

Rinteen hakekatevalikoimaa

On siinä jos jonkinmoista hakekatetta nyt rinteessä. Haaveissa olisi vetää vielä päällikerros yhtenäisellä katteella, niin tulisi siistimpi vaikutelma. Taitaa tosin luonto yhtenäistää pikku hiljaa. :)

Nuppuja

Nuppuja pihamaalla. Ensimmäisenä kirsikkapuut. Toivon että ilmat nyt lämpiävät, jotta on pölyttäjiä liikkeellä kun kukat vihdoin aukeavat. Kukkia on taas tulossa moninkertaisesti viime vuoteen verrattuna, ja jokainen hedelmä on äärimmäisen tervetullut. Viime vuonna taisin laskea kirsikkasadon yhden käden sormilla...

Kirsikkapuu nupullaan

Pihamme aivan tavalliset, mutta ensimmäiset lemmikit. Ja paljon on odottamassa lisää näitä kukannuppuja. Ostin taimet viime vuoden Avoimet Puutarhat -tapahtumassa Villa Aurorasta, ja ovat näköjään juurtuneet hyvin. Jännitin hieman asiaa kun en millään meinannut löytää aikaa istutuspuuhille ja taimien istutus venyi ja venyi.

Lemmikit

Mirrinmintut ovat vihertyneet ja kasvaneet silmissä, pian nekin kukkivat. Nämä ovat niin helppoja ja vantteria kasveja, lisäksi kauniita vaikka itse kukat ovatkin melko pieniä ja hailakoita.

Mirrinminttu

Pikkutervakko, se ainokainen joka selvisi viime kesän kylvöksistä. Ainakin siis oletan että tämä on pikkutervakko, pianhan se nähdään kun kukat aukeavat.

Pikkutervakko

Nuppu se tämäkin! Kaupan tammenlehväsalaatti pääsi kasvimaalle, ja näyttää viihtyvän. Uusia lehdenalkuja on kasvanut jo kohtalaisesti. Alkuperäiset lehdet käytettiin aika lailla täysin loppuun asti, mutta voimaa näytti riittävän. Kivaa kun kaupan ruukkusalaateista ja -yrteistä saa taas uutta tällä tavalla istuttamalle ne ulos tai sisälle ruukkuun. Talvella valo ei näihin puuhiin riitä, mutta huhtikuusta eteenpäin ovat lähes kaikki kokeilut onnistuneet.

Tammenlehväsalaatti

Ja tulppaanit, pian on niiden aika... Narsisseja meillä on jo kukassa muutamia, ne tuntuivat kärsineen hieman kylmistä päivistä ja kukat ovat jotenkin apaattisen näköisiä. Kaikki sipulikukat kukkivat meillä villisti ympäri nurmikkoa. Toistaiseksi yksikään ei ole löytänyt tietään kukkapenkkiin.

Tulppaanit

Skillat ovat jo lopettaneet kukintansa, samoin kevätkaihonkukka tuli ja meni. Luonnon orvokkeja on siellä täällä ja vielä muutama sinivuokko piilossa roskiksen takana. Viime vuonna sinivuokkoja oli paljon enemmän, mutta tänä vuonna eivät tainneet pitää aikaisista haravointipuuhistani.

Avoimet Puutarhat 2014

Sain viestiä Puutarhaliiton Avoimet puutarhat-projektista, olisinko valmis avaamaan pihamme portit vierailijoille tänä kesänä 29.6.2014. Koen kuitenkin, että meillä on nyt niin monta rautaa tulessa ja keskeneräistä pihaprojektia, sekä varsin tuore pikkukaveri vaatimassa huomiota, etten vielä tänä kesänä uskaltaudu mukaan. Joku vuosi olisi kyllä hauska osallistua myös järjestävänä osapuolena. Viime kesänä kiersimme kolme puutarhaa tapahtumapäivänä elokuussa, ja tapahtuma näytti olevan hauska kokemus myös järjestäjille.

Olisitko sinä valmis avaamaan puutarhasi kävijöille? Jos ajatus yhtään kutkuttaa, niin rohkeasti mukaan! Olisi hauskaa jos ympäri Suomen olisi enemmän paikkoja mukana tapahtumassa niin että vierailukohteita löytyisi kaikille kävelyetäisyydeltä. Siinäpä unelmaa ja visiota. :)

Minusta on valtavan hienoa, että tällainen projekti järjestetään täällä kotimaassa. Harrastajilla on aivan upeita puutarhoja piilossa ja harvoin niihin pääsee tutustumaan. Jos olisi 'vinkki'palvelu, jossa voisi vinkata pihoja mukaan tapahtumaan, niin minulla olisi osoittaa kartalla muutama osoite mihin olisi todella, todella mukava päästä tutustumaan luvan kanssa vähän paremmin. Itse teen aina välillä pyörällä tai autolla ylimääräisen lenkin ihan vain nähdäkseni, miltä tietty piha ja julkisivu näyttävät mihinkin aikaan vuodesta, ja onko tullut jotain uutta. Onko teillä muilla tällaisia salaisia ihailunkohteita kotipaikoillanne?

Tietoa Avoimet puutarhat tapahtumasta

Avoimet puutarhat on Puutarhaliiton järjestämä tapahtuma, joka järjestetään nyt kolmannen kerran. Tapahtumassa yksityiset ja julkiset puutarhat avaavat porttinsa ihmisten vierailtavaksi ja iloksi. Viime kesäinen tapahtuma oli huikea menestys. Noin 500 puutarhaa avasi päivän aikana porttinsa ja vierailijoita oli noin 55 000. Suuren kysynnän vuoksi etsimme nyt uusia puutarhoja joukkoomme.

Mahdollisista keskeneräisyyksistä tai rikkaruohoista ei tarvitse välittää. Puutarha on jatkuva prosessi ja se saa näkyä. Puutarhan ei tarvitse olla hieno palkintopiha. Vierailijat haluavat nähdä ihan tavallisia suomalaisia puutarhoja.

Avoimet puutarhat teemapäivä järjestetään tänä vuonna 29.6.2014 klo. 12.00–18.00. Tapahtuma on järjestäjille ilmainen. Päästäksesi mukaan luo profiili puutarhallesi osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi. Sieltä löydät muutakin tapahtumaan liittyvää informaatiota.

Avoimet Puutarhat 2013 

Tässä vielä muutamia muistoja kuvien muodossa viime vuodelta... Kuvatekstin linkistä pääset tutkailemaan Sälgkullan ja Villa Auroran sivuja Avoimet Puutarhat-sivustolla. 

Sälgkulla

Villa Aurora

Taimikuulumisia

Ulkona sitten taas kylmeni, onneksi kasvua voi seurata sisällä. Huomiselle luvataan näköjään taas räntää ja viikolle pieniä yöpakkasia. Olisi pitänyt arvata, ettei kasvukausi voi ottaa sellaista harppausta kuin mitä viikko sitten näytti. No, kyllä tässä vielä ehditään, ja ehkä ihan hyvä ottaa pieni aikalisä ja suunnitella pihaprojekteja hetki sisätiloissa.

Esimerkiksi koruköynnöksille minulla ei ole oikeastaan mitään paikkaa, ellen laita niitä kasvamaan pitkin omenapuiden runkoja. Taimien esikasvatus on onnistunut yllättävän hyvin, terhakoita taimia on runsaasti. Koruköynnös kasvaa yli kaksi metriä korkeaksi. Mies ehdotti että laitan jäätelötikut tueksi - what??! Taitaa pieni flunssa vaivata.

Koruköynnöksen taimet 4.5.2014

Sinivaleunikoita on tulossa yksi. Laitoin pienet ruukut sini- ja keltavaleunikkoa kylmäkäsittelyyn ja tämä ainokainen on näyttää selviävän. Keltavaleunikkopurkissa ei näy vielä mitään, mutta en ole luovuttanut.

Sinivaleunikko

Valkotupakka viihtyy myös kuistin valoisassa ja öisin viileässä ympäristössä. 

Valkotupakka

'Lemon Gem' samettikukat saattavat olla ensimmäiset samettikukat, jotka onnistun kasvattamaan. Edellisinä vuosina mitään ei ole edes itänyt, mitä olen ihmetellyt koska samettikukkia yleensä kehutaan helpoiksi kasvatettaviksi. Honteloita ovat taimet tälläkin kertaa, mutta eivätköhän tuossa kuistilla vahvistu auringonpaisteessa.

Samettikukka 'Lemon Gem'

Ruusu- ja lehtikaalin taimet ovat samassa vaiheessa kuin samettikukat. Pieniä honteloita, taimet ovat kasvivalon alla kellarissa. Mietin edelleen laittaisiko sitä parsakaalia kasvamaan. Viime kesän superkukkija vaan ei oikein vakuuttanut.

Lehtikaalin ja ruusukaalin taimet

Alakerrassa löysin myös tomaatin taimesta ensimmäisen raakileen! Eipä taida siitä tulla Italian auringossa kasvaneen veroista, mutta ainakin odotamme kypsymistä innokkaasti.

Tomaatin raakile 4.5.2014

Ulkona kylmäkäsittelylaatikossa on itänyt joko kurjenmiekka tai laukka Mt Everest. Tunnistaako joku noin pienestä kumpi taimi on kyseessä? Itävyys oli ainakin ollut kohtuullinen. Laatikossa on viitisen taimen alkua ja sen verran siemeniäkin laitoin.

Kurjenmiekka tai laukka?

Pian taimikuvat vaihtuvat taas kukkakuviin, toivotaan ainakin! :)