Ulkosaariston uskomaton Dora

Tämä dokumentti kannattaa katsoa. Tina's -blogissa vinkattiiin dokumentista, joka kertoo saaressa asuvasta 87-vuotiaasta Dorasta. Dora on Lammholmin saaren ainoa asukas, joka asuu saarella ympäri vuoden. Kesäasukkaat käyvät tervehtimässä Doraa päivittäin kesäaikaan, mutta talvella Dora asustelee yksikseen, mikä herättää huolta sukulaisissa. Dora itse on tilanteeseensa hyvinkin tyytyväinen, eikä halua ajatella vanhainkotiin muuttoa 'turhaan etukäteen'.

Ulkosaariston uskomaton Dora

Doralle iloa tuo kasvimaan hoito, ja työn teko muutoinkin. Hän ei malta millään odottaa kevättä ja puuhastelua kasvimaalla, ja siemenluetteloita selaa joka vuosi yhtä innoissaan. Kasvien latinankielisistä nimistä osaa heitellä ainakin puut enempiä miettimättä ja oman pihan kuopat tuntee ulkoa.

Dokumentti on hieno kertomus siitä, miten elää niin kuin itse haluaa vielä vanhanakin. Kovasti Doraa houkutellaan muuttamaan mantereelle, mutta ymmärrän hyvin miksei halua jättää saartaan. Toki talvella on yksinäistä, mutta puhelinyhteydet toimivat ja kaukana olisivat sukulaiset ja ystävät muutoinkin. Kotona on hyvä olla ja miksi sitä omasta kotoaan lähtisi?

Dokumentti on katseltavissa Ylen Areenassa vielä 25 päivää, joten laittakaa pyörimään viimeistään joulunpyhinä. Kaikkea sitä elämässä ehtii, kun on ahkera, eikä turhaan kyseenalaista pystyykö vai ei.

Taimien nimikyltit lahjaksi

Mielipidettä kaivataan! Piti kirjoittelemani ajankohtainen juttu, mitä puutarhanhoitoa harrastava toivoo joululahjaksi, mutta ajatus harhaili taas muualle. Nimittäin näihin kesällä tekemiimme metallisiin taimien nimikyltteihin. Mietin olisikohan näille kysyntää Taitaentehty-nettikauppani puolella, jossa myynnissä kotimaisia käsintehtyjä tuotteita. Kysyisin siis teidän mielipidettänne, olisiko tämä kiva lahjaidea puutarhurille, tai keväällä taimien kanssa annettavaksi?

Ja toinen kysymys, jos noita tekisi nettikauppaan, niin mitä taimien nimiä nakuttelisi valmiiksi? Itse vein näitä kesällä tuliaiseksi juuri chilin taimien kanssa. Yrttipurkeissa taimikyltit ovat myös kauniita.

Mitä mieltä olette? Olisiko näitä kiva ostaa lahjaksi ja haluaisitteko 3-5 kyltin valmiita settejä vai itse valita kyltit yksitellen, tai määritellä nakuteltavat taimien nimet? Kaikki palaute otetaan oikein mielellään vastaan. Hyvät kommentit voin palkita nimitikuilla, jos tuotanto lähtee käyntiin. :)

Kesän mittaan nämä patinoituivat kauniisti ja oletukseni on, että kyltit kestävät vuosikymmeniä ahkerassakin käytössä. Omasta mielestäni ei-niin-teollinen kirjainten rivitys näyttää mainiolta. Miesväki taas oli sitä mieltä, että kirjaimet pitäisi nakutella viivottimen avulla suoraan...

Mustikkakakku

Tein viikonloppuna vähän erilaista mustikkakakkua. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, ja ehkäpä myös aavistuksen terveellisempi herkku, tässä voi ja kerma nimittäin korvataan kasvisöljyllä ja jugurtilla. Ilman sokeria ei silti pärjää. Valmis kakku vielä sivellään sitruuna-sokeri-vedellä, joten lopputulos on herkullisen kostea. Alkuperäinen ohje löytyy Smitten Kitchen-blogista, mutta laitan sen tuohon alle suomeksi ja niillä mittakonversioilla, joita itse käytin.

Mustikkakakku 

Mustikkasitruunakakku (jugurtti- ja öljypohjainen)

3,5 dl + 1 rkl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa (ripottelin vielä vähemmän)

2,5 dl jugurttia (esimerkiksi Juustoportin turkkilaista)

2,5 dl + 1 rkl sokeria

3 munaa

2 tl sitruunan raastettua kuorta

1/2 tl vaniljasokeria

1,25 dl kasvisöljyä (käytin kylmäpuristettua kookosöljyä)

2,5 dl mustikoita

0,75 dl sitruunamehua

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja korppujauhota sopiva vuoka.

Sekoita yhdessä kulhossa 3,5 dl vehnäjauhoja, leivinjauhe ja suola. Toisessa kulhossa vatkaa yhteen jugurtti, 2,5 dl sokeria, kananmunat, sitruunankuori, vanilja ja öljy. Jos käytät kylmäpuristettua kookosöljyä, niin sulata öljy ensin vesihauteessa. Sekoita varovasti kuivat aineet ja nesteet yhteen. Sekoita mustikoihin 1 rkl vehnäjauhoja ja kääntele mustikat varovaisesti taikinan joukkoon.

Anna kakun kypsyä uunissa n. 50 min - 1 tunti, kunnes testitikkuun ei jää taikinaa.

Sillä aikaa keittele pikkukattilassa sitruunamehu ja 1 rkl sokeria (onnistunee myös mikrossa), kunnes sokeri sulaa. Kun kakku on kypsä, anna sen jäähtyä kymmenisen minuuttia ennen kumoamista. Sivele jäähtynyt kakku sitruuna-sokeriseoksella. Anna jäähtyä kokonaan ja nauti.

Kookosöljyn maku sopi täydellisesti yhteen mustikoiden ja sitruunan kanssa, suosittelen kokeilemaan!

Ruusukaaliquiche ja raakasuklaata

Nam nam, ruusukaalia - vai mitä? ;) Itse olen ihastunut tuohon makuun, mutta ruusukaalista tulee aina mieleen myös Helsingin kaupunginvaltuuston lämminhenkinen keskustelu Kasvisruoka-päivästä ja erään herran puheenvuoro ruusukaalista...

Tämän verran meillä syntyi satoa ruusukaaliquicheen. Lajikkeena Hyötyskasviyhdistyksen Darkmar. Edelleen näyttävät virkeiltä pakkasöistä huolimatta. Epäilen että muurahaiset olisivat vioittaneet satoa, muutama musta kaveri nimittäin kömpi unisen näköisenä lehdistä esiin ja osassa nupuista oli reikiä ja mustia täpliä.

Piirakasta tuli hyvää Lunni leipoo-blogin ohjeella. Juustona kannattaa kyllä olla jotain vahvemman makuista. Meillä oli vain Turunmaata jääkaapissa, mikä oli liian miedon makuista. Hyvin maistui kuitenkin, kuten kuvasta näkyy.

Lisäksi herkuteltiin raakasuklaalla. Se on niin helppoa ja nopeaa tehdä kun tekee mieli jotain makeaa, eikä jaksa edes kauppaan lähteä. Omaan perussettiin tulee vesihauteessa sulatettua kaakaovoita (tai kookosöljyä), ja siihen lisättyä raakakaakaojauhetta (tai tavallista), agave-siirappia (voi korvata hunajalla), toco-jauhetta (mystisen kuuloista riisinlesejauhetta, mutta kuulemma täynnä antidoksidantteja) ja kuivattuja marjoja/rusinoita sekä pähkinöitä. Eli taas tätä raakaruokahömppää, mutta oikein maistuvaa. Ainekset sekoittaa viidessä minuutissa ja suklaa kovettuu pakastimessa muutamassa minuutissa ja sitten pääsee jo herkuttelemaan. Eli nopeammin kuin käy kioskilla. :) Joululahjavinkkinä raakasuklaan valmistuspaketti on aika kiva ja sisältää kaiken tarpeellisen. Niitä saa esimerkiksi netistä Hyvinvoinnin tavaratalosta (blogimme yhteistyökumppani).

Olen yleensä tehnyt raakasuklaan Aalto-jääpalamuottiin. Annospalat ovat siten suoraan tarjoilukelpoisia vaikka juhlapöytään. Nyt tein muovilautaselle, josta pääsee lohkomaan pieniä (tai isompia) paloja ja ihastuin kyllä pintaan muodostuneisiin pyörrekuvioihin.

Pitäisi keksiä teille jotain puutarha-aiheista juttua, mutta viime aikoina on tullut viihdyttyä enemmän keittiön puolella kuin ulkona...

Kekkilän vihervaja kesämökkinä

Oletteko jo nähneet nämä kuvat? Käykää ihmeessä katsomassa, upeaa!

Syklaamin kastelu on vaikeaa

Monet puutarhablogit ovat kaivaneet esiin kevään ja kesän pihakuvia marraskuun alun piristykseksi. Kuvattavaa ei ulkona näinä päivinä ole paljoa. Meillä satoi kaatamalla iltaan asti, välillä aurinko pilkotti, mutta sade ja tuuli olivat silti kovia. Kävin pihalla sen verran, että kylvin muutamia perennoja kukkapenkkiin. Keväällä pitää sitten taas muistella, mikä on rikkaruoho ja mikä ei... Mutta ehkä tosiaan pitäisi kaivaa niitä kesäkuvia lumen tuloa odotellessa.

Mutta kuva ihan näiltä päiviltä: kaksi syklaamia, joiden kastelussa olen selvästi onnistunut puolittain. Toinen taisi saada hieman liikaa vettä, toinen onneksi kukkii kauniisti. Tällaista tämä on. :)

Satoa lokakuussa

Tällaisen sadon keräsin vielä sunnuntaina, kun tyhjensin kasvikaapin. Aika siistiä, satoa vielä lokakuussa. :)