Farmama - upeita kuvia luonnonmukaisesti viljellyltä maatilalta

Olen taas viime päivinä lueskellut Farmaman farmin kuulumisia. Perheen äiti kirjoittaa blogia elämästä maatilalla, jolla viljellään täysin orgaanisesti ja mukana temmellyksessä on neljä suloistakin suloisempaa lasta. Kuvat maatilalta ovat aivan ihania ja täynnä sellaista rauhallista elämää, jossa kehrätään lankaa ja lapset käyvät kotikoulua. Rauhallisuus on tosin kyllä varmasti melko subjektiivista, voi olla että heidän mielessään puhteissa on ihan tarpeeksi vilskettä!

Perhe harjoittaa siis 'no till farmingia', joka tarkoittaa suomeksi (toivottavasti menee nyt termit oikein) suorakylvöä. Siksi blogi aikoinaan taisi kiinnittääkin huomioni, kun kummisedältäni olen kuullut tarinoita suorakylvön eduista. Maata ei siis muokata vaan annetaan 'kastematojen tehdä työt'. Viljelijän työmäärä vähenee ja sato paranee, ainakin joidenkin lajikkeiden kohdalla. Nyt siis pitäisi tosissaan alkaa perehtyä aatteeseen ja tutkia miten ajatuksia voi tuoda kodin hyötypuutarhaan. Onko jollain täällä kävijällä kokemuksia tai lukuvinkkejä? Lukemissani kirjoissa enimmäkseen puhutaan vain että kasvimaan maa tulisi hoitotoimenpiteenä kääntää vuosittain.

Tähän loppuun vielä kuva Farmamasta, kun kuvia omalta farmilta ei vielä juuri ole! Eikö olekin aivan upeat maisemat ja hienosti tuolla ovat jo valkosipulit tulleet esiin.

Postin tuomisia ja raparperin pilkistys

Olin saanut postia Tampereelta. Aamulehdessä oli ollut juttua kumppanuuskasveista ja juttu oli leikattu talteen minua varten. Kiitos vain lähettäjälle! :) Tästä opin nyt ainakin ettei valkosipuli sovi sille paikalle, johon sitä suunnittelin. Valkosipulin huonoja naapureita ovat nimittäin herne, pavut ja kaali, joidenka vierellä oli aiemmissa piirustuksissa tyhjä paikka. Valkosipuli sopisi paremmin mansikan viereen, sillä vähentää sienitauteja kuten härmää. Näillä ja aiemmilla vinkeillä pitää sitten koittaa ja katsoa kuinka paljon perää tiedoissa on.


Myös raparperi oli lähtenyt itämään! Kyseessä on siis viime kesänä villiintyneeltä pihalta talteen poimitut raparperin siemenet, joiden suhteen olin jo menettänyt toivoni. Nyt kuitenkin yksi oli lähtenyt kasvuun, kyllä se tuossa kuvan keskellä juuri ja juuri kipon laidassa näkyy. Raparperin seikkailuista tullaan siis jatkossakin kuulemaan...

Kasvun iloa

Näitä kun katselee kotiin tullessa, ei voi olla muuta kuin hyvällä tuulella... Myös muutto lähestyy vihdoin, kuten taustalla olevasta paffilaatikosta näkyy!


Viime viikonloppuna omiin ruukkuihinsa siirretyt pelargoniat ovat kasvattaneet vartta ja lisää lehtiä. Ensimmäisiä kukkia jo odottelen :)

Fiskarsin uusi ruohonleikkuri

Pohdinnoissa tällä hetkellä on tämä uusi Fiskarsin ruohonleikkuri. Eli siis kyseessä perinteinen työnnettävä kelaleikkuri. Hyvinä puolina ettei tarvitsisi murehtia bensasta tai siitä ettei vekotin käynnisty, ja ylimääräisenä plussana kunto pysyisi yllä. Ja taitaapi tuo olla ekologinenkin. Ulkonäöltään tyylikäs ja Fiskars itse kehuu konetta kilpailijoitaan kevyemmäksi ja ergonomiseksi.

Mutta jaksaako sitä silti työntää joka kerta kun 1000 neliön pihan nurmikko pitää leikata?

Omenapuiden leikkaus

Ahersimme omenapuiden kimpussa tänään melkein kolme tuntia, oli aikamoinen urakka! Huomasin, että alkoi olla jo vähän myöhäinen aika leikkuulle, silmut olivat jo tuloillaan. Lisäksi omenapuut pitäisi kaiketi leikata pilvisenä päivänä ja tänään tietenkin paistoi mahdollisimman kaunis kevätaurinko. Toivottavasti emme nyt heti alkuun onnistuneet tuhoamaan vanhoja puita...

Tässä upouusi Fiskarsin leikkuuvarsi työn touhussa... Oli kätevä ja onneksi toiselle meistä myös tarpeeksi pitkä, itse en aivan kaikkeen ylettänyt.

Tällaisia kasoja saatiin aikaiseksi viitisen kappaletta...


Muutakin elämää on alkanut pilkistää lumen alta...

Myös kotona projektit ikkunalaudalla edistyvät hyvin. Eka satsi pelargonioita koulittiin omiin ruukkuihinsa ja herneenversoja saa jo napsia hyvää tahtia.

Suunnitelmia ruutupaperilla

Tänään piirtelin ruutupaperille alustavien suunnitelmien ja siemenpussivalikoiman mukaan. Tässä alla tulos. Keskelle jäi vielä hauska kysymysmerkki, hyvä syy selailla taas lähikaupan siementarjontaa. Lokeroon saattaisi sopia jokin nätti kukkanenkin - tai viihtyisiköhän valkosipuli tuossa?

Lisäksi myös puutarhan kukkapuoli on alkanut kiehtoa. Haluaisin jonkin mahdollisimman suuren ja näyttävän valkoisen kukkasen, josta voisi napsia leikkokukaksi. Onko jollain antaa vinkkiä mikä tuollainen voisi olla?


Tähän loppuun vielä kuva tämän hetkisestä kasvivalikoimastani, joka todella näyttää säälittävältä! Selityksenä olkoon, että kuva on tosiaan opiskelija-asunnostani, ja 'oikeassa kodissa' on kyllä isompia rahapuita ja anopinkieliä. Mutta tähän verrattuna suunnitelmat näyttävät hieman haastavilta...

Purjon kasvatusvinkit

Kokosin tähän vähän itselleni muistiin purjon kasvatusvinkkejä, ja saavat toki muutkin hyödyntää jos joku toinenkin on innostunut purjoiluun! Lähteenä Puutarha.net keskustelupalsta.

• Idätä purjot hajakylvönä tai siisteissä riveissä hyvässä taimimullassa (voi sekoittaa hiekkaa joukkoon) - CHECK - Näin olen jo tehnytkin ja ovat oralla!
• Purjon taimia voi saksia lyhyemmiksi, jotteivät kaatuile. Pitänee hoitaa pian, ovat jo aika hujoppeja. Toinen vinkki oli taas latvoa vasta, kun toinenkin lehti näkyy.
  
• 10 cm:n pituisena koulitaan uuteen astiaan ja samalla voi napsaista päästä ja juurista saksilla, niin kasvavat tukevammiksi.
• Sanomalehdestä voi taitella ohuita rullia istutusastiaksi, näin menevät pieneen tilaan. Laitan kuvia, jos innostun tätä kokeilemaan.
  
• Istuttaessa sama saksiminen uudestaan.

Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen taas kertoo Allium porrumista: Purjo tunnetaan jo muinaisen Egyptin hautalöydyistä. Se on melko vaatelias vihannes (puutarhanetin perusteella taas viljelyvarma, ota tästä nyt sitten taas selvää...). Siemenet on kylvettävä jo maaliskuussa ja taimet esikasvatetaan pikkuruukuissa sisällä. Ne istutetaan kasvimaalle heti maan lämmettyä toukokuussa. Taimiväliksi jätetään noin 15 cm ja riviväliksi 45 cm. Taimet istutetaan syvään, ja versojen kasvaessa niiden tyvet mullataan huolellisesti, jotta lehtituppien muodostaman purjon tiiviistä tyvestä tulisi mahdollisimman vaalea.

Kuva Kotilieden sivuilta