Lisää kuvia puuarvoituksesta

Pyynnöstä lisää kuvia puusta, onko ihan hedelmäpuu?

Mikä puu tämä on?

Lupaamani arvoitus: Meillä on ollut hieman kinastelua siitä, mikä puu tämä on. Joten nyt otetaan hyviä veikkauksia ja vankkaa tietoa vastaan! :) Puu on yli 3 metriä korkea, haarautuu kauniin tasaisesti alhaalta asti (kuin iso pensas) ja kukkii tuollaisin ihanin valkoisin kukin.

Sipulikukkien loistoa ja omenankukkien odotusta

Ilkeä tuuli on vaivannut täällä jo pari päivää. Onneksi kasvimaan pienet taimet ovat piilossa harson alla, kun alkuviikosta porotti hellettä ja nyt tuo tuuli vuorostaan haihduttaa kaiken kosteuden. Kävin aamulla kurkkimassa harson alle ja retiisit olivat itäneet terhakkaasti. Myös osa härkäpavuista oli ehtinyt maan päälle, ja tilli ja kehäkukat pilkistävät myös hieman. Kosmoskukat kukkapenkissä ovat ennättäneet n. 2-3 cm korkuisiksi. Niidenkin päälle levitin harsoa, kun paikka tuntui alkuviikosta niin aurinkoiselta etteivät siinä voisi muut kuin sinnikkäät rikkaruohot pärjätä.

Mutta nyt saatte nauttia alkuviikon kuvista ja ensi kerralla taitaa olla vuorossa arvoitus.

Tulppaanit aukesivat vihdoin

Kameran käytön harjoittelua...

Oma suosikkini narsissipenkissä

Supernätti orvokki kasvaa kivimuurilla, joka muutoin on mehikasvien peittämä

Malttamattona odotamme omenankukkien aukeamista!

Luonnonmukainen piha

Olen valtavan innossani tästä kirjasta, jonka saimme tupaantuliaislahjaksi uuteen kotiin. Riku Cajanderin Luonnonmukainen piha perehdyttää siihen, miten luoda omasta pihasta tai puutarhasta mahdollisimman hyvin luonnon monimuotoisuutta tukeva. Kirjassa esitellään ns. monimuotoisuuskasveja, joilla voi houkutella elämää omalle pihalle, ja sen lisäksi ideoita ja vinkkejä puutarhan suunnitteluun, sekä tyypillisimpiä lintuja, hyönteisiä ja nisäkkäitä & niiden mieltymyksiä. Tämä ei siis ole maksettu mainos, mutta itse nautin kovasti kirjan perusteellisesta tyylistä ja modernista otteesta esitellä kasveja ja perustella miksi juuri niitä tulisi valita, ja miten mm. ilmastonlämpeneminen ja nykyaikainen maanviljelys ovat vaikuttaneet elinympäristöihin.

Kukapa ei haluaisi houkutella lisää ja erilaisia perhosia ja lintuja pihalle? Lisäksi monet tuoksuvat kukat ovat todella kauniita. Kirja sai haaveilemaan punalehtiruusupensaasta ja mustaseljasta, sekä panostamaan iisopin viljelyyn entistä enemmän.

Punalehtiruusu on Suomessa nykyään harvinainen, eikä leviä helposti, joten sitä kasvattamalla tukee lajin säilymistä. Kirjan mukaan suurimmasta osasta kasvatettavia ruusuja ei ole hyötyä monimuotoisuuden puolesta, mutta tämä laji on hyödyllinen mehiläis- ja lintukasvi. Sopisi meillekin ruusunmarjapuskien rinnalle…

Mustaselja on monien lintujen suosiossa marjojensa puolesta, sekä tarjoaa suojaa pikkunisäkkäille ja linnuille, kuten punarinnalle. Kirjan mukaan ”MUST”-laji lintujen ystävälle. Lintujen seuraaminen on nyt keväällä ollut todella viihdyttävää, ja tänään näin talitintin viime viikolla ripustetun pöntön suulla. Mieluusti siis ottaisin tällaisen vaikka tuohon tontin itärajalle, jos houkuttelisi lisää sirkuttelijoita. Lisäksi mustaseljan marjoista voi tehdä mehua tai hilloa, ja kukkia voi käyttää teehen. Talven mittaan arka paleltumaan, mutta ei maistu jäniksille eikä myyrille. Paikansin taimia jo ainakin Muhevaisen valikoimasta, joten voipi olla että jokin viikonloppu meille tällainen ilmestyy.

Iisoppi on yrteistä yksi parhaista hyönteiskasveista ja täten osaltaan myös varmistaa puutarhan marjapensaiden ja hedelmäpuiden pölyttymisen. Lisäksi sanotaan karkoittavan tuhohyönteisiä kaalipenkistä, ja viime kesän taistojen jälkeen kaikki keinot kaalieni suojelemiseksi ovat tervetulleita! Iisoppi myös sopii papu- ja perunaruokiin. En kyllä muista iisopin makua, mutta toivottavasti tulee kesällä tutuksi.

Kuvat ovat wikipediasta.

Suosittelen siis kirjaa, jos perhosten ja lintujen, sekä muiden luonnoneläinten seuraaminen kiinnostaa. Siihen puuhaan kirja on täynnä hyviä vinkkejä!

Aurinkoista ja ihanaa äitienpäivää!

Pihalla on jo nyt varmaan kaksikymmentä astetta, ihana aurinkoinen päivä tulossa! Hirveän urheilullisiin retkiin ei taida tänään pystyä, jalat ovat melkoisen hapoilla eilisestä Helsinki City Runista. Lähtöviivalta löytyi tuttu kirittäjäksi ja aikamoista vauhtia sitten paineltiin. Tavoitteena oli ainoastaan jaksaa maaliin asti juosten, mutta lopulta tuo 21 km taittui alle 2 h 15 min. Osallistujia oli lähes 14 000, huikea fiilis kun auringonpaisteesta oli nauttimassa myös kannustajia sankoin joukoin! Tämä oli ensimmäinen juoksutapahtuma johon osallistuin sitten muutaman vuoden takaisen naisten kympin ja oli todella mukava kokemus. Mutta nyt odotellaan polvien ja reisien palautumista...

Taimikaupalle voisi silti pyöräillä katsomaan onko tänään auki ja mitä kaikkea mukavaa sieltä löytyy. Posti toi juuri viikolla lisää siemeniä tällaisen Ihana-jugurtin mainoksen muodossa. Noita sai tilata 'lahjaksi' Arla Ingmanin sivuilta, toivottavasti muistin tilata myös äidille enkä vain itselleni...


Tässä vielä parempi kuva (äidiltä saadusta) pääsiäiskukasta, joka kukkii kauniisti edelleen.


Ja kuva ei-puutarha-aiheisesta projektista. Innostuin nimittäin väsäilemään Moda-lehden mallilla tuollaista paloista koottavaa virkattavaa tyynyä. Melkoisen koukuttavaa puuhaa! 50 palaa saa virkata, nyt on 7 valmiina...


Mummollani oli tapana virkata kaikenlaista, verhoja, pöytäliinoja ja isoja sängynpeitteitäkin. Liekö sitten tuo Äitienpäivä innostanut lankakaupassa, kun hankin vielä tällaisetkin kerät. Näistä olisi tarkoitus virkata auringonkukka-aiheiset verhot keittiöön. Keriä on 4, jokaisessa 500 metriä lankaa...


Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, erityisesti omalle!

Kasvimaan perustaminen

Kasvimaan perustat on nyt tehty, maa kalkittu, ja ensimmäiset siemenetkin myös maassa. Tähän mennessä olen kylvänyt tilliä ja härkäpapua, ainakin härkäpavun pitäisi kestää hyvin kylmää. Miksiköhän sitä aina yliarvioi tarvittavan siemenmäärän kun lähtee kylvämään? Härkäpapua pistin likoamaan koko siemenpussillisen ennen istutusta, ja eiväthän ne siemenet sitten suunniteltuun kahteen riviin millään mahtuneet. Joten meillä on nyt 1/4 kasvimaasta härkäpavulla ja perunat ruksittu yli suunnitelmasta. Samoin kävi tillin kohdalla. Reipas määrä kädessä aloin heitellä siemeniä riviin ja siinä huomasin taas, että tuleepa vähän liian tiheään jos koko määrän istutan. Tillin siemenet tosin sain takaisin talteen seuraavaa kylvökertaa varten, niitä kun ei oltu lioteltu.

Härkäpavun kylvöohjeissa tosiaan luki taimivälinä 25 cm ja rivivälinä 50 cm. Hieman taajempaan nyt menivät, mutta saahan siitä sitten harvennettua.

Meillä vietettiin vappupäivänä työn juhlaa tällaisissa merkeissä.

Myös luumupuut matkasivat viikonloppuna Satakunnasta tänne Uudellemaalle. Ja nyt niissä on jo uutta kasvua! Vähän jännäiltiin kestävätkö siirtoprosessin, kun aika armottomasti lapioitiin ne ylös ja taisi muutama juuri katketa. Hauska saada vanhaa lajiketta sukulaisen puutarhasta, eikä tarvitse hakea kaikkea taimitarhasta. Myös raparperia tuli mukaan. Se jaettiin viiteen osaan ja tänään kun kävin tarkistamassa, näytti kolme viidestä edelleen elinvoimaiselta.

Raparperia ja luumua varten emme tehneet ihmeempiä perustamistoimenpiteitä. Jotenkin sitä ajatteli, että kun kotipaikallaankin kasvoivat aika villiintyneesti, niin menestyvät samaan tapaan täällä. Nyt kun tutustuin aiheeseen tarkemmin, niin raparperinkin istutusala saisi olla noin 100 x 100 cm per taimi, ja että syväjuurisena pitäisi pienestä harjusta. Samoin mansikkakankaalla voisi kattaa välit. Tästä linkistä taas löytyy tarkempia vinkkejä luumupuun istutukseen. Pian saakin sitten jo raparperipiirakkaa, nam!

Linnunpönttö tiaisille

No nyt on meillä tiaisille maailman hienoin pönttö paikallaan. Sellainen ilmestyi autotallista illan aherruksen tuloksena ja urheilullinen nuori mies myös kiepsautti itsensä koivuun muutaman oksan avulla noin neljän metrin korkeuteen sitä asentamaan. 'Meidän tikapuut ovat vähän vaikeat', joten niitä ei käytetty. :)

Siellä se nyt nököttää. Pöntön strategiset mitat, jos jollakulla on tiaispönttö työn alla: Korkeus noin 28 cm ja aukon halkaisija: 28 mm.

Komea on tosiaan meidän koivukin. Kädet eivät yllä halaamaan sen ympäri. Ensi vuonna taidetaan tosin se kaataa naapurisovun vuoksi... Haravoitavaa nimittäin tuon ansiosta riittää aidan toisellakin puolella.

Tiaisia on hypähdellyt iloisesti orapihlaja-aidassa jo muutaman viikon. Sekä talitiaisia että sinitiaisia, joten nyt odotellaan että löytävät uuteen kotiinsa! Toinen pönttö odottelee vielä, että muistamme ostaa rautalankaa ja sitten saadaan toiseenkin pihapuuhun kortteeri tinteille.