Ruiskaunokit ja kuunliljat

Puutarhassamme ei ole isoja kukkaistutuksia, joten jokainen nuppunsa avaava lajike tuntuu ihmeelliseltä.

Ruiskaunokki - kulkee meillä myös porvarikukan nimellä :)

Ruiskaunokin sininen sävy on jotenkin vain niin säkenöivä

Varsinkin ruiskaunokit ovat olleet ihmetyksen aiheina, en tiennyt että ovat näin kauniita. En myöskään odottanut, että kasvaisivat aivan näin korkeiksi. Kylvin samaan penkkiin palavaarakkautta, ja se on jäänyt aivan näiden varjoon. Silloin tällöin olen käynyt kurkistamassa, että pikkutaimet ovat edelleen hengissä naapuriensa takana.

Ja mehiläinen pyllistelee hommissaan

Kuunliljoissa on kauniiden lehtien lisäksi mielestäni kaunis kukinto. Ensimmäinen ruiskaunokki avasi nuppunsa perjantaina 6.7. ja kuunliljat viikkoa myöhemmin. Ovatpa muuten aavemaisia kasveja..



Kuunlilja on kaunis



Kuunliljat - valkoiset kukat ja liilat nuput

Ja nämä eivät vielä kuki! Muutamassa sentissä ainakin kuukauden päivät heiluneet leijonankidat innostuivat kun pääsivät ulkoilmaan. Nuppuja ei vielä näy ja saa nähdä näkyykö kesän puolella...

Leijonankidat

Arvonnan voittaja valittu ja vappukuvia pihamaalta

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. On ollut mukava lukea kommenttejanne mitä kaikkea kivaa odotatte ensi kesältä puutarhaharrastuksen parista. Kesän odotus paistoi kommenteista läpi ja tämän päivän auringonpaisteen jälkeen tuntuukin, että kesä on taas askeleen lähempänä. Excelin satunnaislukugeneraattori toimi juuri onnettarena ja arpoi onnelliseksi voittajaksi luvun 32, joka kuuluu PilviPullalle. Onnea onnea! Otathan yhteyttä, niin laitan palkinnon postiin. PilviPullan kommentti ensi kesän odotuksista on myöskin julkaisun arvoinen:

Kahdella arvalla mukana. Ja kesä, mikä mahtava asia. Töissä tällä kertaa koko kesän, missä on positiivisena asiana se, että aiempien vuosien kesälomamatkustelusta poiketen voi hyysätä kukkia ja kasviksia kotosalla. Ehkä eniten odotan viikonlopun aamuisia aamukahvikukkakierroksia, eli sitä että voi aamuauringossa nauttia kasvun ihmeestä.

Aika lailla voisin itsekin allekirjoittaa tuon, kunpa vaan tosiaan muistaisi ja malttaisi joskus vain pysähtyä nauttimaan puutarhasta. Tänään meidän päivän ohjelmamme on nimittäin näyttänyt aika lailla tältä:

Oikeata työn juhlaa siis näin vapun kunniaksi. Heräsin vähän ennen yhdeksää etsimään kukkamaasuunnitelmaani (jota ei ole edelleenkään löytynyt mistään) ja kymmeneltä olin kärryineni ulkosalla. Tuossa jugurttipurkissa on kaikki siemenpussit, mitä ideoin pihalle istutettavaksi tuon tunnin aikana. Kovin suurta vahinkoa en kuitenkaan varmaan saanut aikaan, sillä jätin isot kukkamaahankkeet suosiolla myöhemmäksi.

Kallionauhuksen viereen kylvin palavaarakkautta ja ruiskaunokkia. Jonkinmoinen ympyräsoikio oli istutuksesta tarkoitus tulla. Kallionauhuksen puoli on aika lailla perkaamatta, mutta pienet lehdet siellä sinnittelivät. Viime vuonna kallionauhus valtasi oman tilansa niin, ettei sitä ollut tarpeen kitkeä koko kesänä.

Kirsikkapuiden juurelle kylvin harjaneilikkaa. Saa nähdä kukkiiko kumpikaan kirsikkapuu nyt toisena vuotena. Meillä on kaksi viime vuonna istutettua makeakirsikkaa, Meelika ja Viljandin keltainen. Molemmat olivat selvinneet talvesta hyvin ja ovat tehneet jo pienet lehtisilmut. Viljandin keltainen oli taipunut hieman vinoon ja sai nyt uuden sidonnan tukikeppiin vanhalla kengännauhalla, saisi tuosta vähän oieta.

Muutamaan leppäkerttuun törmäsin ja toivotin tervetulleeksi kirvoja syömään!

Ja yksi vappukuva vielä. Ei kai vappu olisi mitään ilman kunnon munkkiähkyä. Sen saa ainakin aikaan, kun paistaa puolen litran taikinan kahdelle hengelle. :)

Olipa kerta kaikkiaan ihana ylimääräinen vapaapäivä. Paljon parempaa ilmaa ei olisi voinut puutarhahommia ajatellen saada ja ulkona ahkeroiminen tuntui todella hyvältä. Huomenna sitten paluu arkeen ladatuin akuin. Mukavaa viikon jatkoa teille!