Ilmastodieetti

Aloin lauantai-illalla katsella Ylen Areenasta Ilmastodieetti-ohjelmasarjan jaksoja ja ajattelin nyt vinkata ohjelmasta täälläkin. Areenasta löytyy edelleen neljä jaksoa, kannattaa käydä katsomassa. Ohjelmassa neljä erilaista perhettä on ilmasto'dieetillä' vuoden verran, heidän hiilijalanjälkensä punnitaan vuoden alussa ja sitä pyritään sitten vähentämään. Ohjelmassa on hyvää asiaa, mutta paikoitellen oli mielestäni vähän tylsästi tehty. Johtunee tosin ainakin osittain siitä, ettei arkielämästä, työmatkapyöräilystä ja jämistä kokkaamisesta saa niin hirveän hehkeätä millään. :) Ohjelman mukaan kestävä tila hiilidioksidipäästöjä henkeä kohti olisi 2000 kiloa vuodessa, mikä tuntuu käytännössä mahdottomalta. Kävin punnitemassa itseni Ilmastodieetti.fi -sivustolla, ja meilläkin syntyi noin kuusinkertainen määrä henkeä kohti. 


Omaan hiilijalanjälkeeni suurin vaikuttava tekijä on asuminen, mikä ei sinänsä ole yllätys. Neliöitä meidän talossa on yksinkertaisesti liikaa henkeä kohti ja lisäksi talo lämpiää öljyllä. Ruuan ja kierrätyksen suhteen sain hyviä pisteitä. Lisäksi omasta autosta säästän työmatkakilometrejä nopealta arviolta noin 25 000 vuodessa, kun kuljen bussilla. Kuulostaa noin rahansäästönkin kannalta ihan fiksulta! Kun miettii omaa hiilijalanjälkeään ja kulutustaan niin kannattaakin miettiä, mitkä ovat ne isoimmat jutut mihin voi vaikuttaa. Se jos käyttää hammasmukia on aika pikku juttu verrattuna siihen, että hurauttaa vaikka pari sataa kilometriä autolla... Hankalinta omasta mielestäni onkin juuri se, että nähdäkseen ystäviä ja sukulaisia pitäisi käyttää autoa, ja joskus lentokonettakin, joten miten sitä millään pystyy välttämään? Yksi hyvä ajatus on mielestäni se, että harventaa, mutta pidentää käyntejä. Onnellisuus-asteikolla lopputuloksen pitäisi kaiketi olla sama.

Ohjelman myötä mietin myös omaa kulunutta vuotta ekologisuuden kannalta. Komposti on ollut meillä todella järkevä hankinta. Syömme kotona lähes pelkästään kasvisruokaa ja bioastia täyttyy kukkuroilleen viikossa hedelmien ja vihannesten kuorista. Kierrätämme myös muutoin lähes kaiken mahdollisen, paperit, lasin, kartongit, säilykepurkit. Pyrimme ostamaan sellaisia tavaroita, jotka on tehty kestämään. Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että esimerkiksi kodinkoneita tehdään kestämään vain muutama vuosi käyttöä.

Luontoystävällinen ruokailu on toinen jännittävä pohdinnan aihe, jossa itse kullakin taitaa aina olla tsempattavaa. Vaikka lihaa meillä ei syödä, niin ympäristöä yhtä lailla rasittavaa juustoa meillä kuluu paljon. Kasvisruokiin tulee usein lisättyä vuohenjuustoa, fetaa ja halloumia. En tiedä mikä olisi paras ekologinen vaihtoehto juustolle, mutta voisihan sitä koittaa vaihtaa resepteihin, jotka eivät sitä tarvitse. Kaukomailta kärrättyjä banaaneita ja viinirypäleitä meillä kuluu myöskin hurjia määriä. Naposteltavaksi voisi ensi syksynä kuivata vähän isomman satsin oman pihan omenalastuja.

Vaikka koitamme syödä sesongin mukaan, niin juureksia ja perunaa voisi edelleen lisätä ruokalistalle näin talvella. Viimeisen vuoden aikana talven kasvihuonetomaatit leivän päällä ovat vaihtuneet itse idätettyihin ituihin, mikä on myös askel ekologisempaan suuntaan. Lisäksi idut ovat hyviä! En tiedä miksi en aiemmin ole idätystä kokeillut, nyt meillä on tiskikaapissa lähes joka päivä idätyspurkki kallellaan. Ostin Ruohonjuuresta muovisen idätyspurkin ja on ollut todella kätevä käytössä. Muovipurkissa idut saa huuhdeltua helposti (pari kertaa päivässä pitää muistaa) ja laitteen teline pitää sitten purkin vinossa kulmassa tiskikaapissa, niin että ylimääräinen vesi valuu pois.

Ohjelmassakin tosin todettiin että ruuan kannalta pahin teko ympäristölle on se, että käyttökelpoista ruokaa heitetään hukkaan. Itsekin tulee usein töissä lounaalla otettua ruokaa lautaselle aivan liikaa ja usein heitettyä aika paljon pois. Kotona emme ole joutuneet hirveästi heittämään ruoka hukkaan, mutta ainahan tuonkin suhteen voisi skarpata. Sunnuntaina tein sitten hyvänä tekona spagettikastiketta tonnikalasta, tomaattikastikkeesta ja kermasta, kaikkia oli jäänyt sopivasti puoli purkillista edellisiltä ruokailuilta. Ja oli myös huisin hyvää!

Ohjelmasarja sai myös miettimään onko ilmastoystävällinen elämä mahdollista luopumatta oman elämän nautinnoista? Esimerkiksi miten suhtautua lentokoneella tehtyihin lomamatkoihin? Viime vuonna päätimme lomailla kotimaassa ulkomaan matkan sijaan, osittain juuri ekologisista syistä ja toisaalta siksi, että Suomessakin on niin paljon hienoja paikkoja, mitä ei ole vielä nähnyt. Sen jälkeen olen kyllä ajatellut, että tottahan ensi kesänä lähdetään pidemmälle. Kuitenkin muut tekevät surutta monta lentoa vuodessa Thaimaaseen ja New Yorkiin. Nyt aloin kuitenkin miettiä, pitäisikö lentoloma kaukomaille vaihtaa vaikka junamatkaan Norjaan, voisi itse asiassa olla hauskempikin kokemus. Ja säästetyillä rahoilla voisi laittaa maakellarin pihalle ja takan sisälle. :)

Yhdessä jaksoista annettiin viisi ohjetta ekologiseen matkailuun:

1. Älä lennä.
2. Käytä junaa.
3. Vältä pikalauttoja.
4. Lomaile pidempään ja harvemmin.
5. Valitse ekohotelli, säästä sähköä ja vettä

Pidän varsinkin tuosta kohdasta neljä. En ole ikinä ollut esimerkiksi lyhyiden kaupunkilomien ystävä, mutta mielelläni lähtisin kuukaudeksi tai pariksi reppureissailemaan jonnekin päin maailmaa, tai vuokraisin asunnon jostain lempikaupungista. Hienoa jos sen voi tehdä hyvällä omallatunnolla. :) Kohta 5 on myös aika osuva, usein lomalla tulee lotrattua esimerkiksi suihkussa paljon pidempään ja avattua kaikki tarjolla olevat pikkupurkit shampoita ja hoitoaineita, ja buffetaamiaisilla tulee heitettyä enemmän ruokaa roskiin lautaselta kuin kotona viikossa. Kerran olin kuuntelemassa luentoa luontoystävällisestä matkailusta ja siellä sanottiin, että tutkimusten perusteella kulutus nousee suorassa suhteessa hotellin luksustason mukana.

Valitettavasti se vain usein on niin, että asiat jotka ovat rahakukkarolle ja ympäristölle kalliita, ovat vain yksinkertaisesti järjettömän hauskoja. Ehkä kuitenkin johonkin pieneen voi vaikuttaa, ja joskus valita jotain (lähes) yhtä hauskaa, mikä ei kuormita yhtä paljoa?

Myös pieniatekoja.fi sivulta löytyy hyviä artikkeleja aihepiiristä. Lisäksi Ilmastodieetin blogi löytyy täältä.